Kuten Johannekselaisen välityksellä jo tiedetään, Johannes-Seuralla on meneillään uusi asutusta koskeva kirjahanke. Kirja sisältää yksityiskohtaista tutkimustietoa siitä, miten johannekselaisten uudistilat ja rintamamiesten asuntotilat ja -tontit muodostettiin jatkosodan jälkeen Paimioon, Piikkiöön, Kaarinaan, Kuusistoon ja Lietoon. Talvisodan jälkeen Porin seudulle perustetuille pika-asutustiloille sijoitettiin joukko johannekselaisia perheitä, ja monet myös hakivat omatoimisesti uuden kotipaikan eri puolilta Suomea.

kirjahanke
Einari ja Liinu Pullin talo Piikkiön Rojolassa. Kuva: Johannes-Seura. – Piikkiön Puostan uudistaloja 1950-luvun alussa. Kuva: Piikkiö-Seura.

Kirja kuvaa suurta murrosvaihetta. Väinö Linnan sanoin Suomi näytti sodan jälkeen ”kuin suurelta vararikkopesältä. Mutta nyt tapahtui ihme. Nälkänsä ja repaleidensa keskeltä, kahdeksaltakymmeneltä tuhannelta haudalta, hartioillaan suunnattoman sotakorvauksen ja satojentuhansien kodittomien onnettomuuden taakka aloitti kansa jättiläisponnistuksen.” Pulan ja puutteen kourissa alettiin korjata sodan tuhoja ja asutettiin karjalaisia, joiden kotiseutu oli jo toisen kerran mennyt rauhan panttina Neuvostoliitolle. Väestölisäyksen ja jälleenrakennuksen myötä karjalaisten tulo merkitsi uutta vaihetta myös asutuskuntien taloudelle kasvattaen kauppaa, liikennettä ja muita palveluita.

Muutamat juuriltaan johannekselaiset pääsevät kirjassa ääneen muistellessaan, millaista oli aloittaa uusi elämä rintamavuosien jälkeen, miten uusien kotien rakennustyöt sujuivat ajan vaikeissa oloissa, miten maanviljelystyöt saatiin puutteellisin välinein tehtyä, millaista oli elämä pientilan omavaraistaloudessa, säilyikö vanha karjalainen elämäntapa uusilla asuinsijoilla, miten sujui yhteiselo tulokkaiden ja kantaväestön välillä, ja mistä tuli voima aloittaa jälleen kerran kaikki uudelleen?

Hankkeen tavoitteena on 300–350 sivua käsittävä teos, jonka hinnaksi on arvioitu 35 euroa. Kirjan valmistumisajaksi kaavaillaan joulukuuta 2024, jolloin Johannes-Seuran perustamisesta tulee kuluneeksi 75 vuotta. Kirja on tarkoitettu niin johannekselaisten jälkipolville kuin sodanjälkeisten sijoituskuntien nykyisille asukkaille. Se sopii hyvin lahjakirjaksi kertoessaan lukijalle sanoin ja kuvin, miten sotien jälkeen luotiin perustaa sille, millaisella kotiseudulla me tänä päivänä elämme.