JOHANNES-SEURA perustettiin 6.12. 1949, ja päätehtäviksi linjattiin Johannesjuhlien järjestäminen, kotiseudun perinnetyö, johannekselaisten kansallispukujen aikaansaaminen ja oman pitäjälehden julkaiseminen. Tärkeitä tehtäviä ovat vuosikymmenten ajan olleet myös kotiseutumatkojen järjestäminen, julkaisutoiminta, johannekselaisten tunnusten aikaansaanti, muistomerkkihankkeet ja yhteydenpito ulkopuolisiin sidosryhmiin.
Pitäjälehti JOHANNEKSELAINEN on nyt jo 74 vuoden ajan toiminut seuran virallisena yhdyssiteenä jäsenistöönsä. Seura on myös tukenut johannekselaisten kylien ja koulupiirien kirjahankkeita ja julkaissut sekä kirjoja että ruoka- ja musiikkiperinnettä koskevia vihkosia.
Johannes-Seuran järjestämät JOHANNESJUHLAT ovat olleet talkoohengen mittava näyttö vuodesta 1950 alkaen.
TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2024.
Johannes-Seura on jäsenkunnaltaan yksi suurimmista pitäjäseuroista. Jäsenmäärä on noin 500. Seura on Karjalan Liiton jäsen ja toiminnan toteutuneesta mittakaavasta kertoo sekin, että liitto on myöntänyt noin kahdelle sadalle Johannes-Seurassa toimivalle henkilölle kultaisen, hopeisen tai pronssisen ansiomerkkinsä.
Pitäjälehti Johannekselaisen ensimmäiset koenumerot julkaistiin jo kesällä 1950. Palaute ja saatujen tilausten määrä rohkaisi jatkamaan. Lehden levikki on kattanut maamme kaikki kolkat ja sitä toimitetaan muihinkin maihin ja maanosiin. Johannekselaisen 75-vuotisjuhlaa voimme viettää vuonna 2024.
Johannes-Seura on on järjestänyt vuotuiset Johannesjuhlat kesästä 1950 alkaen. Ohjelmassa on ollut hartaustilaisuuksia, sukuseurojen ja kylien kokouksia, kotiseutuiltoja ja näyttelyitä. Johannes-Seura palkitsee juhlapäivässään aktiivisia viime vuosien toimijoita sekä muistaa myös aikaisemmin pitkään toimineita.
Suurhankkeita ovat olleet koko Johannesta kattavan kuvateoksen aikaansaanti ja monipuolisen 50-vuotisjuhlateoksen julkaisu. Seura on julkaissut useita Johanneksen historiaan liittyviä kirjoja ja ruoka- ja musiikkiperinnettä koskevia vihkosia ja tukenut johannekselaisten kylien ja koulupiirien kirjahankkeita.
Toivotamme uudet jäsenet ja lukijat tervetulleiksi ja teemme parhaamme, että myös nuoremmat sukupolvet kiinnostuisivat Johanneksen historiasta ja seuramme toiminnasta. Toimi sinäkin johannekselaisten muistojen, tietojen ja taitojen tallettajana, kylä-, koulu- ja harrastuspiirien sekä sukuseurojen tukijana ja murteen säilyttäjänä! Otamme mielellämme vastaan lukijoiden kirjoituksia ja kuva-aineistoa muokattavaksi julkaisemista varten tai julkaistavaksi sellaisenaan.
Sankarihauta-alueista tietokanta • Metsäkylän elävät muistot • Simola kesäkuussa 1944 • Perinteinen talviristeily siirtyy
Seuran kevätkokouskutsu • Johannesjuhlista ennakkotietoa • Kylmää tekemässä • Tunnistatko murresanat
Lotta Svärd -toimintaa kyläosastoissa • Testihiihtäjä virran varrella • Värikkään elämän kuvakirjasta • Mitä hää merkinnöö: tiedä tai arvaa
Työtä ja tekijää muistaen • Käsitöiden satoa ja lumoa • Porkkalan retkestä tietoa • Viipurin Evakko komeaa katsottavaa
Rauha Joronen monessa mukana • Juhlatervehdykset • Ryijyn salaisuus • Evakkotomaatti
Johannesjuhlat 6.8.2022 • Johannes-Seuran kesäinen retki Porkkalaan • Päätilän pojan tarinoita • Karjalan teemavuosi
Lehtemme ensi vuosi • Johannesjuhlilta muistettavaa • Leevin pajalta • Karjalaiset käsityöt
Jouluiset konsertit ja kahvit • Lahjatarjontaa toimistolla • Viljo Römpötin syntymästä 125 v
Uusi kirjahanke ja aineistopyyntö • Jouluiset teemasivut • Kuusi kysymystä ja vastausta • Toimintasuunnitelmaa 2023
Vuoden 2024 viides numero ilmestyy lokakuun lopulla. Joulukuun lehteen aineistot viimeistään 20.11., ja tähän numeroon tulevat tiedot tammi-helmikuuun tapahtumista. Tapahtumien järjestäjille, mm. koulupiiri- ja sukukokouksien järjestäjille tämä merkitsee ennakointia tapahtumien tiedotuksessa. Lehti ilmestyy kahden kuukauden välein eli 6 numeroa vuoden aikana. Jos aineiston toimittamisesta on kysyttävää, ottakaa yhteyttä lehtitoimikunnan jäseniin (ks. yhteystiedot) tai taittajaan osoitteessa lehtiaineistot@johannes.fi.
Sarjassa perehdytään Nobelin perheen tarinaan ja kolmen veljeksen kohtaloihin. Myös Johannekselaisessa on kerrottu Nobelin suvun tarinaa: Johanneksen Vaahtolan kylässä sijainnut Kirjolan kartano oli vuodesta 1894 lähtien Nobelin suvun omistuksessa. Ludvig Nobelin leski, rouva Edla Nobel osti sen kesänviettopaikaksi perheelleen. Kirjola ehti olla Nobel-suvun kesäresidenssinä kaksikymmentä vuotta ennen maailmansodan syttymistä. Loistokautta oli kymmenvuotisjakso uuden päärakennuksen valmistumisesta 1904 maailmansodan alkuun 1914. Voit lukea Johannekselaisen Kirjola-artikkelit lehdistä 12.2015, sivut 8-9 ja 3.2017, sivu 7.
Johannekselaisten asutus ja uusien kotien pystytys 1944–1952: Kirja sisältää yksityiskohtaista tutkimustietoa siitä, miten johannekselaisten uudistilat ja rintamamiesten asuntotilat ja -tontit muodostettiin jatkosodan jälkeen Paimioon, Piikkiöön, Kaarinaan, Kuusistoon ja Lietoon. Tavoitteena on 300–350 sivua käsittävä teos, jonka hinnaksi on arvioitu 35 euroa. Kirjan valmistumisajaksi kaavaillaan joulukuuta 2024, jolloin Johannes-Seuran perustamisesta tulee kuluneeksi 75 vuotta. Kirja on tarkoitettu niin johannekselaisten jälkipolville kuin sodanjälkeisten sijoituskuntien nykyisille asukkaille
LISÄTIETOA TÄSTÄ.
Rajantakaiset kylämme -sarjassaan Youtube-sivustolla on Ensio Kettunen julkaissut kaksi esitystä, joissa hän kertoo kuvin ja sanoin Johanneksen historiasta. Ensimmäisen osan Kettunen julkaisi 20.1.2023 ja toisen osan maaliskuun alussa. Esitysten kesto on noin kymmenen minuuttia. Johannes-Seura ei ole osallistunut näiden esitysten tuottamiseen, ja niiden asiasisällöstä ja kuvista vastaa tekijä. Löydät esitykset näiden linkkien kautta: Osa I ja Osa II. Kettunen on julkaissut Youtubessa lukuisia vastaavia esityksiä rajantakaisista kylistä.